Back in busines :)

On ollu niin hektinen vuosi, ettei paljon ole ehtiny ommella, saati sitten bloggailla. Toiveissa olis, josko tästä pikkuhiljaa alkais helpottamaan... Tai sitten ei. Jokatapauksessa viikonloppuna sain tehtyä lapsille housut velourista, jonka joskus tilasin ikasyrilta ja on lojunu kaapissa lähes vuoden... Parempi myöhään, ku ei sillonkaan?

Vasemman puoleiset pöksyt on samaa ottobren kaavaa mukaillen, kuin nämä, kylläkin koossa 62. Toiset housut on ottobren saimi kaavalla ja koossa 92, näissä tosi pienet saumavarat, ettei lörpötä pyllystä. Molemmissa pitkät resorit, jotta lisäis käyttöikää. Ja molemmista pöksyistä tykkään tosi paljon, olisko sitten tuon ihanan kankaan syytä ;)

Piiiitkästä aikaa jotakin :)

On tässä viime ajat ollu melkoista haipakkaa eikä ompelukoneella ole ollut minkäänlaista mahdollisuutta istua. Työt, opiskelut, perhe-elämä ja raksapuuhat pitää kiireisenä. :) Toisten blogien seurailukin on jäänyt ihan kokonaan, mutta josko sitä taas joskus ehtisi jossain piipahtaakkin...

Viikonloppuna oli pakko ottaa omaa aikaa ja suunnistaa koneelle. Minäite ihminen sotkee vaatteita sitä rataa, ettei perässä ehdi pysyä. Olen kyllä tosiaankin yllättynyt, että vähän reilu vuosikkaalla on noin kova oma tahto ja uhma! Mutta pitää yrittää muistaa, että se on sitä kasvamista ja itsenäistymistä. JO NYT?!

Ruokalappuja siis piti tehdä, nämä kaikki pulin jämäpaloista ja tuo piparikukka tehty neljästä palasta, muut kahdesta. Kanttaukset on sitä sun tätä, peikoissa coolmaxia, piparikukissa vaan käänsin reunat, kun sopivaa kanttia ei ollut ja kukissa osa on kanttinauhaa, osa vanhaa t-paitaa. Kierrätys kunniaan ;)

Vaipat on peikot ja piparikukat br pulia ja kukat 1mil pulia, sisukset kaikissa coolmaxia. Peikoissa ja kukissa punaista, piparikukissa valkoista. Tarrat applixia ja kaava sama vanha tuttu kvy koko L.

Nenäliinoja meillä oli ihan liian vähän, kaikki aina pesussa. Leikkelin sitten vanhan hiutikuluneen lakanan jämät ja saumuroin kaksinkerroin sopivankokoisiksi paloiksi. Näitä taisi tulla lähemmäs 20 ja entisten kanssa alkaa riittää. Näillä kuitenkin pyyhitään naamaa, pöytää, lattiaa, kaatuneita maitoja, räkää, käsiä..... Siis ihan kaikkea :)

Vaippa on testikappale. Kaavan tulostin kestovaippainfon sivuilta tee-se-itse osiosta, tämä on se mummut ja koko nb. Halusin kokeilla tuota röyhelöiden tekoa. Olin kuvitellut, että olisi paljon hankalampaa, mutta olikin yllättävän helppoa. Liian löysälle taisi kuminauha jäädä, tai vaikea tietää kun tätä ei ole kokeiltu :) Koko vaippa on vanhasta joustofrotee lakanasta, päälypuolella kaksinkertaisena ja pyllyä vasten yksinkertaisena. En oikein tykännyt, kun täyttöaukko tuli eteen. Mutta eikai sen väliä, kun todennäköisesti päätyy nuken vaipaksi ;)

Tässä kuvaus sihteeri ei ollut tyytyväinen yökkäreiden asetteluun ja halusi repiä ne hengareista. Ainut kuva, missä jotenkuten nämä näkyy, kun en sitten enää muistanut näitä kuvailla ja nyt toinen on päällä, toinen pyykissä. Mutta siis vasemmanpuoleinen ihan perus paidan kaavalla, resorit vaaleanpunaiset. Oikeanpuoleinen vähän pidempi, vähän löysempi malli ja resorit valkoiset. Tosi tarpeeseen oli pakko tehdä siis parit yökkipaidat ja ehkä lisääkin pitäisi... Kunhan vain jaksaisi ja ehtisi. Pääsiäiseksikin luvannut niin hyviä ilmoja, että tuskin tulee sisällä paljon oltua.

Hyvää pääsiäistä siis kaikille!

Testikappale ja villaa hoitoon

Nämä ompelin viikonloppuna, mutten ole saanu aikaseksi kuvata enkä sitten laittaa koneelle. Silmiin ei sattunu kaavaa trikootakille, joten semmonen piti tuunata. Tästä keltasesta kankaasta halusin sitten tehdä kokeilukappaleen takille, ihan varalta, että jos ensimmäinen versio olis menny pilalle. Kokeilin sitten tuota applikointiakin ja mallia kirahviin otin pimpam blogista. Ompelin kuvan ihan vaan suoraompeleella ja tykkään tuosta ehkä enemmän ku tiheästä siksakista. Häntä applikaatiossa on irrallinen. Resorit ruskeat, koska keltasta ei ollut. Kuva ei nyt todellakaan ole edukseen, kun hämärässä ja kiireessä otettu.

Vihdoin villikset ohuesta merinovillasta. Hoidossa vaipat valskaa aikalailla, joten ollaan sitten käytetty villiksiä kalsareina päälyhousujen alla. Oli vaan parit kunnolliset, ohuet, joten vihdoin sain nämä tehtyä. Kaava on muunnelma tästä, muokkasin keskikaitaleen muotoa ja lahkeita. Keskikaitale on kaksinkertaisena, takaa vähän leveämpi kuin edestä, lahkeet ja sivut yksinkertaista merinovillaneulosta.

Kukkia keskellä talvea

Ei paljon ole tullut niin ompelu, kuin tietokoneellakaan istuttua, kun kaikki aika tuntuu hurahtavan johonkin ihan muuhun. Aloitin sitten työn ohella vielä opiskelutkin, joten jos jotain vapaa-ajan tapaista on joskus jäänyt, niin enää ei sitä pelkoa ole. Mutta minkäs sitä itselleen mahtaa, kun aina pitää muka yrittää sivistää itteään ja kehittyä työssä ;)

Mutta asiaan. Nämä mustikkahaalarit ompelin jo viikko sitten, muttei siis ole ollut aikaa blogata näitä. Velourit, lukuunottamatta vihreää, on kestovaippakaupasta. Halusin taas kokeilla applikointia ja ihan hyvin tällä kertaa onnistui. Aluksi nuo kankaat venyivät saumoista, mutta pesun jälkeen ei sitä ongelmaa enää ole. Mietin, että auttaiskohan tuohon se revittävä applikointikangas?

Housut on senverta reilut, että nepit on paukastu n. 5cm alemmas kuin normaalisti. Voi sitten neidin kasvaessa laittaa ylemmäs. Lahkeensuissa on taas kuminauhakujat, kun lahkeet on niin pitkät. Näistä tykkään kyllä aika paljon. Kerranki meikäläisellä joku onnistuu suht hyvin...

Kas perhonen pilvissä liihoittelee...

Tätä ihanaa pilvikangasta olen kuolannut jo syksystä asti, mutta on minun makuun vähän turhan tyyristä. Varsinkin tilattaessa postikulut nostavat hintaa liikaa meikäläisen pihille lompakolle. Mutta kävin Oulussa työmatkalla ja vainu vei lasten metsolaan, josta ostin tätä vaaleanpunaista jerseytä ja ruskeaa interlock trikoota? Siis tämä vaaleanpunainen on sitä ohuempaa ja ruskea jämäkämpää, eli miten päin nyt sitten menikään..

Joka tapauksesta tästä vaaleanpunaisesta pilvitrikoosta suunnittelin tekeväni mekon. Nämä ompelinkin aluksi yhteen, mutta ei. Ei ollunna hyvän näkönen ja piti purkaa. Ongelma oli sitten, puseron helman pituus. Tai paremminkin lyhyys. Ompelin sitten valkoisesta kankaasta tavallaan jatkon ja sen sitten käänsin nurjalle puolelle. Ei siis tarttenu pituudesta uhrata käänteeseen. Samoin tein hihoihinkin, kun halusin kokeilla miten toimii. Kuvittelin tuon hihojen käänteen tehneeni tosi pitkäksi, mutta kuten yläkuvasta näkyy, ei näin ollutkaan kun saumurilangat rumasti ärvöttää. Pitää vissiin vielä ylempää ommella kiinni tai jotain patenttia kehitellä.

Kaava on ottobren outo otus puserosta, toisella olalla nepit. Tuli myös turhan nafti, kun bodyn kanssa ei kyllä kauaa mene. Applikoin perhosen, jonka ompelussa ja kasaamisessa tuli jotain ihme ajatteluvirheitä eikä tuokaan ihan nappiin menny. Paljon mokia siis, mutta jotenkin tämä kankaan ihanuus ja suloisuus pyyhkii ne kaikki pois.

Ja helmasta tuli siis hame, johon ompelin korkean resorin. Vähän ehkä turhan reilun kokonen meidän tytsylle, joten mietin pistänkö kiertoon vai jaksanko tuunata tytölle sopivan tästä. Ehkä kokeilen tähänkin tuon perhosen applikointia, jos sen sais joskus onnaamaan. Idea tuohon perhoseen lähti tassunjälkiä blogista. Ja jälleen pahoittelen kuvien laatua, mutta piti pikaseen räpsiä, kun tuo kuvauskaveri on vähän yli innokas näissä hommissa ;)

Ja miksi tämä taas lyö kaiken pötköön, vaikka kuinka yritän laittaa kappalevälejä ja muokata tekstiä??

Perus settiä

Työviikon jälkeen tytölle nousi korkea kuume, joten viikonloppu meni sairasta lasta hoivatessa. Pakko oli kuitenkin päästä ompeluhommiinkin, joten aikaiseksi sain kolme paitaa ja kahdet housut. Ihan perusjuttuja, kun niitä hoidossa tarvitsee.

Tähän raitatrikooseen olen pettynyt. Tunikan olen pessyt, housuja en. Väriero on valtava. Tunikan kaava löytyi jostain ottobre lehdestä, vähän liian ylhäältä alkaa tuo rypytys minun makuun. Tietääpä seuraavan sitten pidentää, myös helmasta tuli turhan lyhyt. Nappilista epäonnistui ainakin tuolta yläpäästä ja vähän lerpottaa. Housujen kaava on tavallaan oma. Näistä tein tarkotuksella aika kapeat ja pitkähköt, resorit lahkeensuissa, että ei mene jalan alle. Vyötärökin on aika korkea ja pyllyssä hyvin tilaa, niin saa vaikka villikset laitettua alle.


Ruskeasta microfleecestä pusero ja legginssit. Housut samalla kaavalla, kuin raitatrikoot, mutta lahkeet vielä vähän kapeammat. Mallista tykkään tosi paljon. Puserot outo otus kaavalla, jätin olilta nepit pois. Hihoissa reilusti putuutta, ovat myös aika kapeahkot ja resorit.

Peikot pussissa

Sain vihdoin tehtyä sen toisen vaipatinpussukan. Täytyy kattoa tartteeko vielä kolmaskin tehdä. Etuosa peikot pulia ja takaosa oranssia pulia, pussi vähän kapenee ylöspäin. Korkeutta on noin 47cm, leveyttä alaosassa 41cm ja yläosassa 27cm. Tämä versio on yksinkertaisempi, kuin kukkapussi. Jätin läpän pois ja tarranauha on tuossa yläreunassa. Kanttinauhasta lenkki, että pussin voi ripustaa roikkumaan. Kyllä tähän vaipat kelpaa kerätä :)

Trikoohaalari

Tämä trikoohaalari on tehty ottobren mustikkahaalarikaavalla. Tälläkin kertaa jätin vetskarin pois ja lätkäsin nepit olkapäille. Kaava on kokoa 86, pyllyn kohtaan pistin taasen vähän enemmän saumavaraa ja nyt vähän muuallekin. Unohdin pidentää kaavaa, mutta onneksi noilla saumavaroilla tuli lisää kokoa, joten ei haittaa. Lahkeensuissa on kuminauhat, jotka on hyvä vetästä pois kunhan neidin jalat pitenee sen verran, että on sitten sopivan mittaset lahkeet. Nyt menee kivasti pussille.

Pakko kehaista, että onnistu tosi hyvin eikä kertaakaan tarttenu purkaa! Oli siis tosi mukavakin ommella ja tuli nopeaa. :) Kuva kylläkin näyttää vähän epätarkalta, johtuu varmaan edelleen huonosta kamerasta ja yövalaistuksesta. (Mutta isonnettuna katsottuna ei näytä läheskään noin epätarkalta)

Tässä näkyy tuo yläosa sisäpuolelta, jätin kanttaukset pois ja ompelin samasta kankaasta vuoren. On tosi kiva ja yksinkertanen systeemi. Kaksoisneulalla ympäri surautin, joten on viimeistellymmän näkönen.

Lämmintä päälle

Tarkoituksena on ollu tehdä tytölle kakkoslakki jo jonkin aikaa, mutten vaan ole saanu aikaseksi. No, tänään löysin ottobren sivuilta tulostetun lakin ohjeen ja siitä se sitten lähti. Leikkasin siis n. 45 x 30 kokoisen kaitaleen oranssista talvifroteesta, ompelin takasauman ja yläsauman, jonka väliin laitoin pienet suikaleet heijastinnauhaa. Silitin heijastinkankaaseen applikointipaperia, leikkasin sydämen ja ajattelemattomana silitin talvifroteeseen. Paloihan se. Ei kuitenkaan ihan niin pahasti, kuin aluksi luulin joten pääsee kakkoslakin asemaan. Lopuksi harsin heijastimen lakkiin kiinni, että pysyy. Vuorta tässä ei ole, vaan lakin alaosa on käännetty sisäänpäin ehkä kymmenen sentin matkalta, niin että suojaa korvia. Lämpimämpi lakki on sitten kylmemmille ilmoille, tämä vaikka kauppareissuille.

Ja mallilla oli iltavillit, joten kuvakin on napattu nelivedolla kiitävästä touhottajasta. Vaipan kun saa pois, niin ei ehdi kävellä, kun kontaten pääsee paaaaljon lujempaa :D

Tässä lakin väri on aivan väärä, kun on kuvattu iltahämärässä salamavalon kanssa. Mutta lakin malli tulee selväksi. Oikea väri on enemmän yläkuvan mukainen oranssi. Samaisesta talvifroteesta olen tehnyt retropuvun. Heijastimen halusin mukaan, kun niitähän ei ikinä liikaa ole. Itselleni samalla periaatteella ajattelin lakin tehdä. Kunhan taas saan sen verta aikaseksi...

Kun norsu aivasti

Meillä on kova pula ruokalapuista ja pitäisi se toinen vaippapussukkakin tehdä, mutta kun ne on niin tylsiä ommella... Neiti opettelee syömähommia, joten ruokalappuja (ja vaatteita) likaantuu ihan eritahtiin kuin aikasemmin. Edellisen postauksen jälkeen meidän vauvasta on tullut 1 vuotias neitokainen :)

Nämä on samaisella kaavalla, kuin vihreätkin housut. Kangas on ostettu eurokankaasta ja tästä olen aikaisemmin tehnyt muutamat vaipatkin. Se ei ihan riittänyt, vaan jouduin jatkamaan toista lahjetta, joten sen päälle applikoin norsun. Piti noita pisaroita laittaa, ettei kovin pahasti näkyisi se jatke. Omasta mielestä onnistuin kohtalaisen hyvin, ottaen huomioon, että on ensimmäinen "oikea" applikaatioyritys. Tässä siis on sitä silitettävää juttua tuolla kankaiden välissä ja oli ihan erihelppo ommellakin. Norsun korva on irrallaan ja näyttää kyllä ihan joltain muulta kuin korvalta.. Mutten jaksanut purkaakaan, joten siinä saa lörpöttää. Vyötäröön yritin lisätä korkeutta, mutta enemmänkin olisi saanut olla ja todennäköisesti joudun tuohon laittamaan resorin. Applikaatio tuli liian alas, joten laitoin resorit lahkeisiin vaikka tarkoitus oli niihinkin vaan kuminauhat laittaa. Koko on ehkä reilu 80cm tai 86, ihan kummin vaan. ;)

Yritin ottaa housuista kuvaa, kun ovat päällä, mutta malli syöksyy kameraan käsiksi, joten en saanut otettua kuvaa, joka olisi otettu puolta metriä kauempaa.. ;)
Edit. Lisäsin tähän lähikuvan tuosta applikaatiosta. Housut on ollu jo käytössä, joten jotain tahraakin jo on ja kuvasta vasta huomasin, että on parit langat jäänyt päättelemättä. Mutta siis työ ei todellakaan ole mitään priimaa, mutta uskon että harjoitus tekee mestarin? Ja tuo mun kone tekee ihmeellisesti välillä tiheämpää ja välillä tosi harvaa siksakkia, mikä myös applikaatiossa näkyy. Tuo "pisara" mikä kuvassa näkyy on se ensimmäinen, minkä ompelin ja myös huonoimman muotonen. Tässä näkyy myös tuo paikka, minkä jouduin lisäämään kun kangas loppu. Ei kyllä menoa haittaa eikä päällä ollessaankaan juuri näy jos ei osaa kattoa. ;)Semmosta vaan mietin, että kun mulla on tuossa applikaatiossa nyt tuossa kankaiden välissä se sulava silitettävä juttu, niin kannattaisko vielä laittaa tuonne taakse se revittävä juttu? (kiva kun en muista niiden kankaiden nimiä) Kun housujen velour vähän tuon ompeleen kohdalla lörpähti. Silitys kyllä vähän autto, mutta jos ei lörpähtäis nuo kankaat?

Outo otus mustikassa

Ottobre 6/09 lehdestä nappasin kaavat outo otus puseroon ja mustikka haalareihin. Puseron hihoja pidensin jonkin verran, nyt pidetään käännettynä. Ihan perus mangonväristä trikoota on ja molemmilla olilla yhdet nepit. Soppelin väristä resoria ei ollu, joten kaulus on kantattu samaisella trikoolla. Koko tässä on 80.

Haalareista jätin vetskarin pois, kun sitä ei mulla ollu. Pidensin takakappaleiden olkasiivekkeitä ja laitoin nepeillä kiinni. Edessä "laiskan ompelijan tasku", ompelin siis ihan vaan kaksinkerroin, käänsin ja ompelin kiinni, tein kaksiosaisen ettei lerpota. Housujen kangas on kelta-siniraidallista velouria ja kanttaukset sekä tasku puseron trikoota. Lahkeensuissa kuminauhat, joten on kivasti kasvuvaraa, eikä lahkeet valu jalan alle. Tämän tein koossa 86, leikkasin saumavarat vaan pyllynkohtaan. Tuo niska-pyllymitta on kyllä aika lyhyt, että sen vois seuraavaan versioon pidentää ja ehkä meidän kestopyllylle leventääkkin ;) Mutta kaikenkaikkiaan yllättävän hyvänmallinen kaava! Ommellessa näytti aika rumalta yhdistelmältä nuo kankaat, mutta päällä onkin aika kivan pirtsakka. Ja hyvin tuntuu leikki onnistuvan uus puku päällä :)

Viehättävän ruma mekko ja vaipatinpussukka

Tästä piti tulla tunika/mekko, mutta eihän tätä ilmestystä päivällä voi pitää, joten pääsi sitten yötamineeksi. (ja tämä päällä nukuttikin sitten koko yön kertaakaan heräämättä!) Tuo kangas on kyllä aika ruma, mutta kuitenkin viehättää minua suuresti. Jotenkin tulee oma lapsuus tosi voimakkaasti mieleen ja sen takia varmaan tuo rumilus on mukaan tarttunutkin. Täytyy kysyä äidiltä, onko minulla joskus pienenä ollut samantapaisesta kankaasta jotain vaatetta. Kaava tähän on yhdistelmä edellisen postauksen mekosta ja yläosa sekä hihat jostain toisesta. Pitäisi olla kokoa 80, mutta vastaa enemmän reilua 86. Taskut on minun vanhan puseron hihansuusta ja resorit ruosteenväriset. Ja tuo helma ei oikeasti repsota noin rumasti, mutta niskan merkki on tosi vinossa ja kokomerkin repäisin jo irti. Ja rumasti näkyy kauluksessa saumurinlangatkin. Tätä ei siis ollut ollenkaan kiva tehdä ja se tosiaankin näkyy työnjäljessä. Minulla ei ollut tähän oikean väristä lankaa, kuin kipene, joten sai kyllä sovellella aikalailla ettei kovin pompi nuo langat silmiin. Mutta yöllä on pimeää, joten ei haittaa ;)

Mietin noita taskuja väkerrellessäni, että mikä idea on laittaa vauvan vaatteisiin taskut? Ei meidän neiti ainakaan ymmärrä niiden käyttötarkoitusta...

Ja vaippapussi hoitopäivän vaippoja varten. Kankaat on tilattu pikkuvillasta. Etupuolella ja läpässä kukallista 1mil pulia ja takapuolella oranssia br pulia. Mallia otin vähän myllymuksujen vaippapussista, koko vastaa ehkä vähän keskikokoista, muttei kuitenkaan ihan. Korkeus on noin 49cm, alaosan leveys noin 40cm, läpän leveys 28cm ja ihan ylhäältä on 24cm leveä. Tuossa yläsauman kohdalla on kuja narulle, josta pussin voi ripustaa roikkumaan, mutten vielä sitä ole paikalleen saanut. Läppä ei siis ole läppä, vaan on sivuilta ommeltu kiinni ja tuosta edestä tarralla kiinni. Luulisi tähän päivän vaippojen ja likavaatteiden mahtuvan. Teen vielä toisen, kunhan ensin saan tätä testattua ja kehiteltyä.

Kaavoihin kangistuen

Kauan odotetut Ottobre-lehdet saapui vihdoin toissapäivänä ja tietenkin heti piti innolla tutkia, että mitäs ihanuuksia sieltä löytyykään. Kai mulla oli odotukset liian korkealla, mutta petyin kyllä aika paljon kun niitä pääsin oikeasti selaamaan. Siis onhan tuolla kivoja kaavoja ja varmasti paljon ommeltavaa, mutta mutta... No, ihan kivoja kaavoja kumminkin tuolta meidän Nöpöllekin löytyi.

Tällä viikolla Nöpö on sairastanut vauvarokon, joten vähemmälle on ompelukset ja muukin toiminta jäänyt. Ihottumakin alkaa nyt hellittää, joten pihalla kun neiti nukkuu päikkärinsä, on äitillä hyvää aikaa harrastaa.

Tässä ensimmäinen ottobre satoa oleva tekele. Sain kuin sainkin melkein leikattua ja melkein ommeltuakin kaavojen ja ohjeiden mukaan eikä kovin pahasti edes epäonnistunut! Jipii! Tunikan kaava on ottobre 1/09 ja koko 80. Tämä on suurimmaksi osaksi vielä konttaavalle lapselle ihanteellinen pituus ja käyttöiän luulisi olevan pitkä, kun myöhemmin käy sitten paitana. Kunhan vaan hihojen pituutta riittää. Olisin halunnut resoreista pidemmät, mutta resorin jämät kun käytin, niin tämä pituus oli maksimi. Kangas on oikeasti ruosteenoranssia, vaikka kuvassa punaiselta näyttääkin. Laitoin vihreän resorin piristämään muuten jotenkin tylsää kangasta ja vaatetta. Itse olen tähän ihan tyytyväinen, vaikka taskun reunat pitää uudelleen huolitella, kun tahtoo purkautua. Toisessa hihansuussa on jo mustikkaa, kun eilen päälle vähän kokeiltiin.

Yritin ottaa lähempää kuvaa, että jos oikea väri olisi näkynyt, mutta ei tuolla meidän kameralla saa kunnon kuvia. Kaulukseen pitänee paukauttaa nepit molemmille puolille, kun tahtoo päällä ollessa venähtää turhan isoksi kaula-aukko.

Ja miksi tämä bloggeri heittää näitä tekstejä miten sattuu? Vaikka esikatselussakin näyttää eriltä, niin julkaistu teksti menee taas ihan miten sattuu ja kappaleiden välit jää kokonaan pois. Tämäkin postaus piti monta kertaa tehdä, kun hävitti eikä sitten antanut julkaista. Aargh!

Norsuja, auto ja raitaa

Tämä mekko on taas kierrätyskamaa minun odotusajan mekosta. Tuota ei kylläkään tullu pidettyä, kun vaikka olin iso, niin tuo päällä olin ihan norsun kokonen... Siispä jouti leikellä to

ivottavasti parempaan käyttöön. Tähän ei ollu kaavaa, leikkelin vähän miten hyvältä näytti ja tuntu. Yläosassa kangas on kaksinkerroin, koska alkuperäisessäkin mekossa sattu olemaan. Takaosan leikkasin niin, että kohdistin nuo napit, joten ei tarttenut kuin yhdistellä osat. Alaosaan halusin paljon helmaa, joten tuossa on aika reiluja laskoksia. Alaosankin leikkasin siten, ettei helmaa tarttenu ommella, vaan on alkuperäisessä kunnossa. Vähän piristystä kaipasi ja aluksi meinasin tehdä vyön tuohon, mutta sitten laiskuus voitti ja silitin tiimarin alesta ostetun kuvan tuohon rinnukseen. Toivottavasti nyt pysyy tuossa, ettei tartte alkaa harsimaan. Yläosa olisi saanu olla vähän pidempi, kun nyt tuo helma alkaa liian ylhäältä (miehen mielestä). Ihan kiva tuosta mun mielestä kuitenkin tuli.

Ja tässä on taasen minun vanhasta t-paidasta leikelty paita tytölle. Hihoista tuli lyhyet, mutta ei voi mitään kun kangasta ei ollut enempää. Tähän halusin kokeilla tuota applikointia ja onneksi en parempaa kangasta tähän kokeiluun tärvänny. Liimaharsoa ei
ollu ja sen kyllä huomasi kun nuita liuruvia kankaita yritin yhteen ommella. Venyy ja paukkuu sitten tuo kuva eikä ollenkaan ole sellanen ku tarkotus oli. Autoa tämän pitäisi esittää ja mallia otin tuolta PimPam blogista, vaikka ei tämä
sitä autoa muistuta ollenkaan :D Jalassa tytöllä tässä on aikaisemmasta postauksesta tutut housut, jotka ei sitten ihan liian isot olleetkaan. Lahkeita pitää kääntää, mutta sehän ei haittaa kun kasvavassa iässä neiti on. :)

Ja taskuvaippa samalla tutulla kvy kaavalla L-koossa. Kangasta oli kapea kaitale ja tarkoitus oli pidentää noita siivekkeitä, mutten sitten jaksanutkaan ja tästä tuli tämmönen tynkä. Muutenkaan ei meinannu ihan nappiin onnistua ja koko lapunkin unohdin ommella, joten se nyt sitten tuossa edessä ärvöttää. Sisällä ruskea microfleece.

Saumurilla sukkelaan

Hain saumurin lainaan ja jopas ompelu onnistui helposti ja nopeasti verrattuna ompelukoneella jyrryyttämiseen. Sukulaistytölle lupasin ommella villaisen kypärälakin, kun hänen veljelleenkin sellaisen annoin. Kuulemma on tosi hyvä. Kaava on ottobren lohikäärmelakin. Saa nähdä miten koko passaa, mutta eiköhän tuolle käyttäjä löydy, vaikka pieni olisikin. Tulostin tytön nimen silitettävälle paperille ja vielä pähkäilen mihin kohtaan lakkia sen laitan. Hoidossakin säilyy sitten tallessa, eikä veljen lakin kanssa mene sekaisinkaan.

Oliivinvihreät velourhousut on suuresta käsityölehdestä 1/08. Koon 80 kaavalla tein, mutta lisäsin sekä pituutta, leveyttä että korkeutta. Yhdistin taas kaavan siten, että leikkasin etu ja takakappaleet kerralla yhteen. En sitten tullut taas siinä saksiessa ja ommellessa ajatelleeksi, että laitan resorin vyötärölle, joten on tosi korkean malliset. Taisi tulla 86 kokoa. Täytyy nyt katsoa, korjaanko tuon vyötärön matalammaksi. Vaikka ihan hyvähän se on, että korkeutta piisaa isommankin vaippapaketin kanssa.

Ja sitten vielä lisäimu. Tässä kangas on kaksinkerroin ja riippuen taittelusta tulee 4-8 kerroin. Tämä on minun vanhasta yöpaidasta ja tuosta on tullut aikaisemmin jo vaippojakin, joten pikkukaitaleista jouduin ompelemaan. Tilkkuakaan kun ei raaski pois heittää ;) Hoitoonmenoa tässäkin ajattelin, että voi sitten laittaa lisäimua vaippoihin kun vaipanvaihto/potatusväliä en tiedä yhtään. Täytyy sitten tutustumisreissulla kysellä ja vähän pohjustaa tuota kestoiluakin.

Vaipattimia

Tämän päivän tuotoksena parit vaipattimet, kun pakkanen laski -20 asteeseen ja tyttö nukkui tyytyväisenä pihalla päikkärinsä. Vasemmalla samaisesta fleeceviltistä, kuin saapassukatkin. Olin unohtanut saaneeni tuon viltin mieheltä muutama vuosi takaperin, kun makasin useamman kuukauden liikuntakyvyttömänä. Nyt harmittaa, että tuo tuli tärveltyä, mutta eipä tuota ole pidetty näkösällä koskaan. Nytkin vahingossa kaapinperältä löysin kun joulun aikaan vieraille petivaatteita etsiskelin. No, nyt ainakin lämmittää minun varpaita ja tytön pyllyä ;)

Paljon olen kuullut juttua, että fleece pitää kosteutta kaksinkertaisena, joten laitoin tähän sitten keskelle kaksinkertaisena tuon kankaan. Aika paksu paketti tuli, joten saa nähdä pääseekö tosikäyttöön koskaan. Jos lisää vaippoja tästä teen, niin yksinkertaisena. Villahousut on kuitenkin kotosalla tytöllä melkein aina jalassa ja tuleviksi hoitovaipoiksi olen ajatellut laittaa ostovaipat.

Ja tässä piparkukkasen jämäpaloista syntynyt tasku. Nuo siivekkeet piti ommella toisista paloista, kun kankaan leveys ei riittänyt. Ja toiseen siivekkeeseen piti tuo lisäpalakin tehdä kahdesta osasta. Kone jotenkin syrttäsi kangasta, joten näyttää niinkuin olisi joustolla ommeltu. Mutta onneksi tuli niin, että joustaa molemmilla puolilla tuo keskikangas, niin voisi melkein luulla että tarkoituksella on näin tehty. Molemmissa sisällä valkoinen coolmax ja tarrat applixia, kumpparit market kamaa. Ja molemmat vaipat on hyväksi havaitulla kestovaippayhdistyksen L-koon kaavalla.

Retroilua

Paljon on juttuja leikattuna ja ideoita odottaa toteuttamista, mutta aikapula vaivaa. Kovilla pakkasilla ei tyttöä voi pihalle laittaa nukkumaan ja sisällä torkkuu levottomasti, enkä kehtaa alkaa ompelukonetta huudattamaankaan. Tyydyn siis postaamaan viime viikkoisia ja suunnittelemaan ja ehkä leikkaamaankin jotain rauhallisempaa hetkeä odotellessa. Vaippoja ainakin on tulollaan ja tulevia hoitohommia silmällä pitäen täytyisi ommella parit vaippapussitkin.

Kangas-Mallasta tuli myös ruskeaa microfleeceä, jonka olin tarkoittanut vaippoihin sisäkankaaksi. Mies laittoi kovilla pakkasilla ulos lähtiessä microfleece kerraston ja siitä se ajatus sitten lähti... Body syntyi taas ilman kaavaa. Arvioin tytön koon väärin ja tästä tuli hiukan nafti. Pituutta sain lisää, kun haaroväliin laitoin resoria noin 10cm pitkän kaitaleen. Saattaa olla ihan hyväkin, kun joustaa ja näin käy sitten vähän pidempäänkin. Hihoja myös pitäisi pidentää ja niihin kans on tarkotus laittaa pidemmät resorit. Koko ennen isontamista ehkä 74, isontamisen jälkeen reilu 80. Kauluksesta tuli omasta mielestä tosi hyvä. Ja applikoin tuohon pikku kukan ihan kokeilu mielessä. :) Yllättävän helppoa ja mukavaa tuo olikin, etenkin kun helpon kuvan ompelin. Täytyy pikkuhiljaa opetella, josko joskus oppis vähän haastavampiakin kuvia applikoimaan.

Ja edellisen postauksen puserolle kaveriksi housut. Näistä piti tulla legginssit, mutta sössin leikkauksen aika pahasti ja täytyy olla tyytyväinen, että edes jotain tuli. Ajattelin oikoa ja yhdistelin kaavat niin, että sivusaumat jäi pois. No, puolet leikattuani huomasin että olin laittanut toisen kaavan toisin päin. Onneksi ehdin vielä pelastaa mitä pelastettavissa oli. Lahkeisiin piti sitten laittaa resorit, kun niistä tuli liian lyhyet. Tuo talvifrotee on kyllä kivan tuntuinen kangas, mutta ensimmäisen pesun perusteella nyppyyntyy näköjään aika helposti. Oranssissa varsinkin näkyy ilkeästi tummaa nukkaa. Jää nähtäväksi kuinka näitä sitten tulee käytettyä, jos kovin pahan näköiseksi menevät. Vasempaan reiteen applikoin samaisen kukan kuin bodyssa, mutta vähän isompana. Tuon mallin piirsin jostain suuri käsityölehdestä, kun parempaakaan ideaa en siihen hätään keksinyt.

Oranssi paita ja saapassukat

Aamulla hain postista Kangas-Mallan lähetyksen ja tietenkin sen verran poltteli, etten voinut olla jotain ompelematta. Ennen joulua oli postikuluttomuus ja tosi nopeaan kankaat sitten saapuikin, jo toissapäivänä oli postissa, mutta tänään vasta pääsin hakemaan.


Kangas on ihanan oranssia winterfroteeta, vaikka kuvassa punaiselta näyttääkin. En vaan tuolla meidän kameralla saanut oikeaa sävyä. Resorit on ruskeat. Tarkoitus oli tehdä body, mutta kangas tuntui vähän turhan paksulta siihen tarkoitukseen. Kaavaa ei tähänkään ihanuuteen ollut, mutta ihan hyvähän siitä ilmankin tuli. Katsoin taas toisesta paidasta vähän mallia, tein isomman ja vähän erimallisen. Kauluksen resoria venytin vähän liikaa ja lerpottaa. Saas nähdä, miltä neidin päällä näyttää. Olisin halunnut aplikoida helmaan jonkin kuvan, mutta koska päiväunien määrä on X enkä ole tuota ennen tehnyt, en uskaltanut ottaa riskiä että olisin joutunut kesken heittämään. Kyllä tuota tehdessä useampaan otteeseen unelmoin saumurista, olis jälkikin ollut paljon siistimmän näköistä. Täytyy käydä hakemassa äitin saumuri, että noita vaatteita vähän kivuttomammin sais tehtyä.

Ja saapassukat minulle. Viime kesänä ostin itselleni kumpparit, punaiset olisin halunnut, mutta kun mustat oli puoleen hintaan... Täytyy siis tuunata, että edes vähän mieleisemmät noista kontioistani saan. Saapassukkien ohje on suurikäsityö lehdestä 4/07. Tuon ohjeen kun näin, piti heti kaivaa kaapista vanha fleeceviltti ja kokeilla miltä tällaiset sukat oikein näyttävätkään. Hienothan ne ovat ja erittäin helpot tehdä. Varsista tuli turhan pitkä ja jos toiset teen, niin niitä lyhennän. Myös tuo jalkaterä on vähän turhan nafti, vaikka ohje on kokoa 37/38 ja kenkä 36.

Kiireetön sunnuntai

Tänä aamuna pitkästä aikaa heräsin siihen, kun unet loppui. Mies oli hoitanut tytön yöheräämiset ja noussut aamulla vähin äänin, että sain rauhassa levähtää. Onkin viime aikoina nukuttu huonosti, liekkö hampaat vai kävelemään oppiminen syynä.

Jokatapauksessa sain päivällä myös omaa aikaa askarrella ja ommella ja jotain pukinkonttiinkin syntyi.

Tämä lahja on kylpy/poreammeelliseen talouteen ja uskon tulevan tarpeeseen. Kahdessa purkissa on kylpysuolaa ja pullossa on kylpy/ihonhoito/hierontaöljy. Toiseen kylpysuolaan laitoin muutaman tipan vihreää elintarvikeväriä, että ne erottaa jos etiketit tippuu. Öljyyn ja toiseen kylpysuolaan käytin bioharmonyn greippi eteeristä öljyä, joka antaa voimaa ja kohottaa mielialaa ja toiseen kylpysuolaan bioharmonyn kleopatran juhlaseos eteeristä öljyä, joka taas rauhoittaa ja rentouttaa. Edessä on kahvisaippuaa, jonka tein Ratulan ohjeen mukaan. Jos vielä tuota saippuaa teen, niin laitan siihenkin jotain hajustetta, kun pelkästä kahvista tuli melko tunkkainen tuoksu.


Kaappeja penkoessani löysin collegetakin, mitä olen käyttänyt tosi vähän. Semmonen "ihan kiva". No, pitihän sille jotain käyttöä keksiä sen ainaisen kaapissa pölyttymisen sijaan. Selkäosasta syntyi sisävaippa kestovaippayhdistyksen L koon kaavalla. Leveys ei ihan riittänyt siivekkeisiin, mutta tarra korvaa puuttuvan kankaan ja jotenkin piristää kivasti tuota muuten niin yksitoikkoista vaippaa. Päällä siis collegea ja sisäpintana valkoinen coolmax, tarrat applixia. Langat on mustat, kun kaapista löytyvillä tarvikkeilla tämän surauttelin. Tavoistani poiketen lisäsin kaksi kerrosta kiinteää imua tuonne etuosasta puoleen väliin. Meillä on aika huonot olot kuivattaa pyykkiä, niin olen pitäytynyt nuissa äkkiä kuivavissa, mutta yllättävän äkkiä tämäkin kuivui kiinteästä imusta huolimatta. Kohta nähdään miten tämä ihanuus tositestissä villahousujen alla pelittää. ;)

Tässä vaippa edestä. Kuva ei ole paras mahdollinen, mutta äkkiä piti räpsästä, kun apukuvaaja kovin innokkaasti halusi hipelöidä ja maistella uutta vaippaansa. :) Kuten nytkin tässä sylissä kovasti haluaisi omat viestinsä kirjoittaa.

Ja tässä takaa. Tuossa takissa oli yläselässä STCR kirjaimet, joten se koristaa pyllypuolta.

Ja hihoista syntyi tytölle housut. Kovin ison vaippapaketin kanssa näitä ei voi pitää, kun hihat oli vähän turhan kapeat. Leikkasin vähän liian mataliksi nämä, mutta bodyn kanssa voi vallan mainiosti pitää eikä käyttöä haittaa. Hihoja en ollenkaan purkanut, vaan leikkelin näppituntumalla tuon haaruksen ja yläosan. Vetoketjun puran vielä takista, muuta siitä ei sitten juuri jääkkään. :)

Alku

Tarinani menee, niin samoin kuin niin monen muunkin. Pakollisten kouluompelujen jälkeen ompelin satunnaisesti jotain pientä. Lähinnä tuli kudottua, virkattua ja askarreltua. Sitten tulin raskaaksi, päätimme mieheni kanssa käyttää lapsellamme kestovaippoja. Tilasimme niitä jonkin verran kokeiluun ja kun koekäytön jälkeen löysimme mieleisen mallin, niitä tilattiin niin paljon, että pärjättiin parin päivän pesuvälillä. Sitten ostin kangasta ja ompelin yhden vaipan ja toisen ja ostin lisää kangasta ja ompelin..... Vaippoja alkoi olla "vähän" liikaa ja halusin kokeilla jotain muutakin. Lainasin äidiltä saumurin ja aloin ommella tytölle vaatteita, vaihtelevin tuloksin. Aika usein pitää purkaa.. Tosi usein siis. Ja mies on ihmetellyt, että miksi pitää kiusata itseään, kun välillä kirosanoilta ei tosiaankaan vältytä. Mutta kun tekeminen ja lopputuloksen ihailu on niin ihanaa, että on vaan tehtävä itse siitä stressistä huolimatta. Vai juuri sen takia? Ja on niin ihana pukea tytölle vaate, josta voi sanoa: "Minä tein tämän ihan itse"

Äitiysloma on jo loppunut ja kohta on töihin paluun aika. Lomalla on tullut lueskeltua muiden blogeja ja ihailtua uskomattomia tuotoksia. Ajatus omasta blogista kyti pitkään ja lopulta sen nyt tein. Lähinnä kokeilumielessä, halu tietää onko minusta tähän.

Jokatapauksessa haluan kerätä itseäni ja tyttöäni varten muistoja tekeleistäni ja mikseipä muustakin elämästämme. Lapsen kasvatuksesta talon rakentamiseen.

Toivottavasti viihdyt blogini parissa ja jätä ihmeessä kommenttia!